Ja se sujui lähes yhtä sikeissä merkeissä kuin ensimmäinenkin. Tänään kello soi vasta seitsemältä... Sinällään kelloa ei ehkä tarvitsisi edes laittaa soimaan, sillä putkiremontti jatkuu edelleen osassa meidän rapun asuntoja ja on juuri alkanut naapurirapun asunnoissa. Rälläkän reipas ääni herättää yleensä viimeistään puoli kahdeksalta.
Alla olevassa kuvakollaasissa on muutama näppäys juhannukselta. Mies pesee vaatehuoneen seinää. Tuli takassa vastaa juhannuskokkoamme. Hiilloksella kypsyi kuin itsestään maissintähkiä ja makkaraa. Salaatin, oluen ja rasvattoman maidon kera nautittu juhannuspiknik vastalakatulla tammiparketilla hakee vertaistaan.
Yöllä heräsin ja kävin vessassa. Olen kymmenen vuoden ajan kulkenut tutuksi käynyttä reittiä silmät kiinni. Nyt jouduinkin raottamaan toista ja välillä molempia silmiä välttyäkseni kolhimasta itseäni ovenpieliin. Oli myös hiukan hämmentävää huomata, että yritin poistua vessasta oven saranapuolelta. Hetki päänraavintaa, kunnes tajusin, että entisen vessamme ovi avautui toiselta puolelta. Selviydyin kuitenkin matkaltani onnellisesti takaisin vuoteeseen ja nukahdin välittömästi.
Liikenteen melu makuuhuoneemme ikkunan takana on aika voimakas (verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet), sen huomaa heti kun avaa ikkunan. Toistaiseksi melu ei ole häirinnyt untamme ja toivottavasti niin ei käykään.
Kun eilen tulin pakkaamaan viimeisiä tavaroitamme tänne vanhaan asuntoon, niin heti ovea avatessa tuli tuttuuden tunne - oman kodin tuoksu. Kun tänään tulin hakemaan vielä eilisiä pyykkejä ja polkupyörää pyörävarastosta, niin tuoksu ei enää olekaan tuttu. Asunto on valoisa ja viihtyisä, mutta ihan tyhjä. On vähän koditon olo.
Nyt kone sulkeutuu ja seuraavan kerran se avautuu joskus heinäkuun loppupuolella, kunhan laajakaista on siirtynyt uuteen kotiin ja lomat on pidetty.
torstaina, kesäkuuta 28, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Pääsin vihdoin nettipimennosta tännekin toivottamaan PALJON ONNEA UUTEEN KOTIIN!
Kiitos! Tämä on aika ihanaa!!!
Lähetä kommentti