Syyspuuhia

Voittoni Haloefektin blogin kyselyarvonnassa saa omatuntoni hiukan pistelemään. Tämän blogin päivitys on jäänyt aika vähälle. Toisaalta blogi alkaa ollakin elinkaarensa loppupäässä, sillä sen alkuperäinen tarkoitus oli purkaa pintaremontin aiheuttamia tuntoja. Lopulta tuo remppa jouduttiin teettämään vieraalla, joten se siitä.

Etukäteen ajattelin, että ihanassa kodissamme on pakko olla jotain kamalasti vialla - ei tällaista paratiisia voi olla olemassakaan. Vitsailin, että yläkerrassa asuu varmaan kanta-astujat ry:n perustajajäsen tms. No ei asu kanta-astujaa, mutta asuu huonekalujen siirtelijä. Palaan tähän myöhemmin, mutta on sanottava jo nyt, että hermo on hetkittäin kireällä...

Kirjahylly on jees, mutta verhot ja lamput puuttuvat edelleenkin paikoiltaan. Ensin mainitut eivät ole ongelma, mutta kieltämättä illat alkavat olla aika pimeitä ja keittiössä lamppu olisi jo ihan kiva, että näkisi mitä syö. Suihkuseinämä tuli lopultakin eilen - olenkohan muistanut edes kertoa, että ensimmäinen asennettu seinämä oli vääränmittainen ja se jäi lattiakaivon päälle niin, ettei kaivoa voinut edes puhdistaa. Nyt seinä on siis ok, ja lopultakin kylppäriin voisi hankkia allaskaapinkin, jotteivät pesuaineet ja varavessapaperirullat pyörisi pitkin lattioita.

Olkkarista ei tullut sitten tippaakaan sen näköinen, kuin mitä kuvittelin. Ei tod. Ja makuuhuoneen liinavaatekaappi sijoittuu niin huonosti, että lyön varpaat siihen joka aamu. Se on siis vielä mietittävä.

Olen pohtinut sitä, että maalaisin olohuoneen harmaaseen seinään sapluunalla himmeitä kuvioita, jotka eivät välttämättä erottuisi värillään, vaan esim. kiiltävyysasteellaan alkuperäisestä maalipinnasta.

Sohva on loistava. Siinä on ihana nukkua päiväunet (silloin, kun yläkerran huonekalunsiirtelijä antaa myöten).

Pesänrakennukseen kuuluu ehkä sekin, että keittiön liedellä porisee omenalohkoja; säilön tutulta saatuja omppuja talveksi. Kuin Veikko Huovisen Hamsterit konsanaan!!

Toinenkin kuva Halolle...

..joka ei liity remppaan ollenkaan, mutta pakko laittaa oma kissaotos tältä kesältä. Tässä nukkuu savolainen Kerttu-kissa, ikä n. 2 kk:


Kuvanoton innoittajana toimii siis Haloefektin upea blogi.

Edit: Haloefektin kommentti palautti mieleeni yhden ottamani kuvan, jossa Kerttu monottaa äitiään kylmänviileästi päin kuonoa. Kuva on epätarkka, mutta huomaa silti äitikissan ikenenvilautus ja Kertun takatassun vauhdikas liike!

Kohta lähtee...

...nimittäin rahat tililtä. Kävin tänään tilaamassa kirjahyllyn! Huoh! Helpotus on lähes yhtä suuri kuin keväällä, kun sain sohvan tilatuksi. Kuukausien pähkäily on nyt päätöksessään.

Päädyin lopulta sittenkin Lundiaan. Alunperin olin ajatellut valkoiseksi lakattua puukirjahyllyä, mutta tilasin nyt kuitenkin ns. jalopuusävyisen (eli suomeksi sanottuna ruskeaksi lakatun) kirjahyllyn. Sävy on ihan kaunis, mutta en yhtään osaa kuvitella, miten hyvin tai huonosti se tänne sopii. Laskun loppusumma kyllä nosti hiukset pystyyn, mutta täytyy jakaa summa kaikille niille vuosille, joita aion hyllyä käyttää. Valmiiseen mallistoon (puusepän sijasta) päädyin myös siksi, että voin myöhemmin hankkia lisää osia kirjahyllyyn tai ehkä jopa erillisen vitriinityyppisen pienen kaapin. Aiemmin kaavailemani Roma tipahti laskuista paitsi rakennusmateriaalinsa (mdf-levy) myös tilanpuutteen takia; TV-tason yhteyteen olisi sopinut vain vähän hyllytilaa kirjoille ja olisin joutunut hankkimaan erillisen kirjahyllystön. Sen leveys olisi ollut 150 cm, eikä se olisi kunnolla mahtunut suunnittelemaani paikkaan.

Tilaamani hyllykkö muistuttaa hyvin paljon tätä. Toimitusaika on parisen viikkoa ja loppusummassa on mukana myös kuljetus- ja kasauspalvelu. Oikeasti hinta oli vielä korkeampi, mutta sanoin yksinkertaisesti että asennuksen kanssa loppusumma menee kipurajan yli ja taidan koota hyllyn itse. Myyjä antoikin asennukseen reilun alennuksen ja hinta on nyt sitten tasan kolme tonnia. Laskun maksun jälkeen olen ihan täysin rahaton, sillä kaikki asuntolainan maksamisen ohessa kokoon raapimani säästöt ovat menneet olohuoneen sisustukseen. Mutta ei harmita, sillä juuri siihen olen rahoja säästänytkin. Täytyy vain toivoa, ettei auto hajoa tai tule muita suuria menoja...

Mahtavaa että toimitusaika on vain pari viikkoa. Kunhan hylly on pystyssä, niin voin oikeasti toivoa pääseväni eroon lopuista pahvilaatikoista keittiössä ja olohuoneessa. Työkavereita ja tuttuja voi sitten jo ruveta kutsumaan tupaantuliaisiin.

Omaan työhuoneeseeni kaavailemani lukutuoli saa nyt odottaa kauan kaupassa uusien säästöjen kertymistä. Mutta ihan hyvä näinkin, saanpahan rauhassa suunnitella ja haaveilla...