Kotona

Kyllä on sitten mukavaa olla omassa kotona! Vietin lähes kolme viikkoa lomaa muualla Suomessa ja pieni ikävä oli koko ajan tänne uuteen asuntoon. Heti kun viimeisenä lomapäivän aamuna sain toisen silmän auki, niin pukkasin miestä kylkeen - nyt lähdetään kotiin! Olen ollut kotona (ja töissä) jo viikon, mutta en ole malttanut edes päivittää blogia vaan hissuttelen iltaisin huoneesta toiseen ympärilleni katsellen, tai sitten löhöilen uudella sohvallamme.

Täällä on vielä hurjan paljon keskeneräistä. Oman työhuoneeni järjestäminen on vielä ihan alkutekijöissään; tavarat on vain nosteltu seinustoille odottamaan lopullista sijoituspaikkaa. Olen pohdiskellut mm. kirjoituspöydän paikkaa. Alkuperäinen ajatus oli sijoittaa se peräseinälle ja lukunojatuoli ikkunan eteen. Muuttopäivänä laitoin kuitenkin kirjoituspöydän ikkunan eteen, koska ajattelin voivani katsella maisemaa samalla kun naputtelen koneella. Ratkaisu ei sittenkään osoittautunut kovin hyväksi, sillä aurinko häikäisee ja tietokoneen ruutua on inhottava tirkistellä vasten valoisaa ikkunaa. Palannen siis suunnitelmaan A. Sekasotkun kruunaavat seinään nojaavat irralliset kirjoituspöydän kaapinovet, koska saranoiden ruuvit katosivat muutossa (irrotin ovet pöytää hioessani ja lakatessani). Onneksi löysin ruuvipussukan pari päivää sitten ja pääsen kasaamaan pöydän valmiiksi.

Kirjahyllyasia tuottaa paljon päänvaivaa. Aikomuksena oli sijoittaa musta sohva valkoiselle takkaseinustalle ja valkoinen kirjahylly vastapäiselle, harmaaksi maalatulle seinälle. Sohva kuitenkin varjostaa ikävästi takkaa ja toisaalta vastapäisellä seinällä ei ole antennipistoketta tv:tä varten, joten joutuisimme siis vetämään johdot listojen ali (sen takia jalkalistatkaan eivät ole vielä paikoillaan). Mies ehdottikin, että sohva olisi oviseinällä ja kirjahylly takanpuoleisella seinällä. Tämä tietystikään ei sovi yhtään yhteen seinien maalauksen kanssa... ;D Sitä paitsi mieleistä kirjahyllyä ei vain löydy. Lähes kaikki valkoiset kirjahyllyt on tehty mdf-levystä, jota en kyllä osaa pitää kovin suuressa arvossa. Vepsäläisen myyjä tosin sanoi, että se on hyvää ja tukevaa ja kestää notkumatta kirjojen painon eikä murene ruuvatessa. Pitkän jahkaamisen jälkeen suosikiksi on noussut Sopen Roma-hyllystö. Pyysin tarjouksen TV-taso/kirjahylly-yhdistelmästä sekä yhdestä vitriinistä. Näiden kahden hyllykön hinnaksi tulisi noin 2700 euroa (hinnasta on jo vähennetty 15 prosentin alennus). Minusta se on aika paljon. Työkaveri ehdotti kierrosta puusepänfirmoissa ja arveli, että samalla rahalla saisin jo melkein teetettyä mieleisen kirjahyllyn. Mutta kun en edes oikein tiedä, mikä se minun mieleiseni hyllykkö olisi!!

No, pitää vielä miettiä. Mietin asiaa, kunnes olen varma. Kuten olen todennut, niin sisustaminen ei ole intohimoni, joten hankin nyt sellaiset kalusteet, joiden kanssa jaksan elää (ja toivon miehenkin jaksavan) vähintään kymmenen vuotta tyytyväisenä.

Putkiremontti etenee naapurirapussa ja rälläkkä raikuu arkisin seitsemän jälkeen. Meiltä puuttuu vielä mm. suihkuseinä ja allaskaappi. Kylppäritavarat on vain kasattu yhteen nurkkaan ja me käymme toisessa nurkassa suihkussa ja yritämme olla roiskuttamatta vettä joka paikkaan. Olohuoneen lattialla on vielä muutama iso pahvilaatikko. Yhdessä on häälahjaksi saatu mäntypuinen seinäkaappi. Sille ei löydy paikkaa tästä kodista, mutta poiskaan sitä ei viitsisi antaa eikä vinttiinkään mahdu. Keittiössäkin on pari pahvilaatikkoa, jossa on maljakoita ym. astioita, jotka olin ajatellut laittaa näkyville kirjahyllyyn tai vitriiniin. Ja suurelle laatikolliselle hyväkuntoisia Aku Ankkoja (se oli yksi tapa purkaa kolmenkympin kriisiäni) pitäisi keksiä myös loppusijoituspaikka. Voi kääk!!

Verhot ja lamput puuttuvat vielä ihan kokonaan. Seinämaalari sitä paitsi tasoitti kaikki verhotangoista jääneet kolot niin kauniisti, ettei oikein edes tohtisi ruveta porailemaan seiniin uusia reikiä. Taulujakaan ei tietenkään ole ehditty ripustella, enkä ripustakaan ennen kuin uusi kirjahylly on löytynyt ja löytänyt paikkansa. Vaatehuoneen oviaukossa ei ole ovea eikä verhoa, joten koko garderobimme on näkyvillä kenelle tahansa kiinnostuneelle, joka pistäytyy makuuhuoneessamme.

Makuuhuoneen järjestykseen en ole oikein tyytyväinen. Huoneen sähköpistokkeet on sijoitettu tosi hankalasti keskelle ehyitä seiniä, joten niiden eteen ei oikein voi laittaa liinavaate- tms. kaappeja. Sitäkin pitää vielä miettiä - kylläpä sitä mietittävää minulla riittääkin!!

Mutta summa summarum - tämä on ihanaa. Asunto on tilava, väljä ja rauhallinen. Aiemmassa kaksiossamme tiesimme koko ajan, missä toinen oli; vaihtoehtoja oli vähän ja joka paikasta näki tai kuuli joka paikkaan. Tässä kodissa on mahdollisuus tilaan ja omaan rauhaan milloin vain. Oma koti on parhautta!